perjantai 28. huhtikuuta 2017

Askarteluvinkki säästäväiselle morsiamelle – pompomit serveteistä

Pääsiäiskoristeet ovat vaihtuneet vappukoristeisiin, ja juhlatunnelma siivitti minut kirjoittamaan diy-vinkkipostauksen häiden koristeluasioita pähkiville. Aiheena on tällä kertaa mikäpäs muukaan kuin ihanaiset pompomit. Nuo suloiset ja pörheät silkkipaperipalleroiset, jotka sopivat koristamaan monentyyppisiä hääjuhlia - ja tietenkin myös muita juhlia.

Pompomien teko on varsin helppoa, ja kuka tahansa askartelutaidotonkin psytyy niitä väkertämään ilman suuria tuskankyyneleitä. Kovin kummoisia aineksiakaan niihin ei tarvita, ainoastaan silkkipaperia, sakset, lankaa ja neula.

Viime syksynä kaksi päivää ennen kihlajaisiamme, (torstaina siinä kymmenen paikkeilla illalla juuri ennen nukkumaanmenoa) päätin haluta juhlakoristeiksemme pompomeja. Mutta eipäs ollut kaappien kätköissä pääraaka-aineitta, silkkipaperia. Hetken aikaa jouduin miettimään, millä saisin korvattua silkkipaperin, mutta sitten välähti. Serveteillä tietysti!

Lopputulos pompomeineen päivineen. Hyvältä näytti jo ennen ruokia!

Englanninkielisissä teko-ohjeissa palluroiden nimi on tissue paper pompoms. Ha! Joku muu on siis tehnyt näitä jo ennen minua, eli se toimii. Otin kauniisiin kätösiin R:n Hanko Sushista mukanaan raahaamat ja käyttämättä jääneet mustat servetit ja aloin taitella. Lopputulos oli niin hyvä, että ostin seuraavana päivänä Prismasta ison paketin valkoisia servettejä ja askartelin innoissani kasan pomskeja.

Servettipompomeissa on silkkipaperiin verrattuna kaksi erinomaista etua:
1. Perusservetit ovat puoli-ilmaisia, pidemmän päälle siis huomattavasti edullisempia kuin silkkipaperi.
2. Värivalikoima on runsas, ja halutessasi voit valita myös kuviotuja servettejä.

Kuinka niitä sitten tehdään?

Ensin tarvitset kuvassa näkyvät tarvikkeet.


Ensimmäinen tehtäväsi on leikata servetit samankokoisiin paloihin. Minä noudattelin servetin omaa taittolinjaa ja leikkasin yhden servetin neljään osaan. Yhteen pompomiin käytin kaksi servettiä eli neljä "palaa". Voit laittaa myös esimerkiksi 10, riippuen miten tuuheita palloja haluat.



Lado palat säntillisesti päällekäin ja ala taitella kasaa toiselta reunalta haitariksi. Taittele loppuun asti.



Pujota lanka neulansilmään ja pistä neula läpi keskeltä haitaria. Kiepauta lanka pari kertaa pötkön ympäri ja solmi tiukalle. Jos haluat tehdä roikkuvia pompomeja, jätä niihin haluamasi mittainen ripustuslanka.



Pyöristä haitarin päät saksilla. Älä unohda tätä vaihetta, tai pomskeistasi ei tule niin nättejä kuin voisi. 



Nostele varovasti kerrokset erilleen toisistaan. Jos teet pyöreitä pomeja, nosta puolet kerroksista toiselle puolelle ja puolet toiselle. Jos teet puolikkaita pöytäpomeja tai seinälle kiinnitettäviä pomeja, nosta kaikki kerrokset samalle puolelle. Tällöin tarvitset vähemmän kerroksia eli servettipaloja alkuvaiheessa. Kannattaa nostella mahdollisimma juuresta, niin kerrokset asettuvat kauniimmin. Pöyhi tarvittaessa.



Valmista tuli! 

Näin saatiin serveteistä aikaiseksi aivan pätevä ja söpö pom. Ja miten halvalla, oi että. Minä tarkan markan naisena ja pihistelyn mestarina oikein hyrisin tyytyväisyydestä. Koristelussahan valmiita pomeja voi käyttää esimerkiksi tähän tyyliin:

Kuva

CRYSTAL DECOR WITH PRETTY FLOWERS BALLS:
Kuva
e121737e1e033a9aad43f3a19943495f.jpg 400×600 ピクセル:
Kuva
7 Pom Poms - Romantic Blush Paper Pom-Poms - More Colors Available - Wedding - Birthday - Nursery - Shower on Etsy, $27.50:
Kuva

Kivasti toivat pomit juhlavaa fiilistä meidän herkkupöytäämme ja mustavalkoiseen koristeluun.



maanantai 24. huhtikuuta 2017

Vieraslahja purnukassa

Muutimme uuteen kotiin jo viime joulukuussa, mutta tuparit venyivät jouluhässäköiden ja uuden vuoden alun kiireiden takia myöhemmälle. Kun juhlat lopulta saatiin pidettyä, saimme toiselta kaasoltani ihanan pikku lahjan. Kaaso K on kova leipomaan, ja hän oli tehnyt meille muffinssipurkin.



Purkki sisälsi ainekset suussasulaviin suklaamuffinsseihin. Mukana oli kaikki muu paitsi kananmuna, 1 dl maitoa ja 0,5 dl öljyä, jotka taikinaan tuli sekoittaa ennen paistamista. Purkki kerroksittain aseteltuine sisältöineen ja houkuttelevine suklaapaloineen oli niin kaunis, etten olisi millään raaskinut tyhjentää sitä. Lahja seisoi ihailtavanamme kunniapaikalla keittiön sivupöydällä aina viime viikonloppuun asti, jolloin lopulta päätin ottaa ainekset käyttöön.


Makoisia muffinsseja mutustellessani tulin miettineeksi, miten paljon iloa lahja meille oli tuonut. Tällaista ideaahan voisi hyvin käyttää myös häiden vieraslahjojen suhteen! Miksi antaa lahjaksi yksittäinen karkki tai tulitikkurasia, jos voi antaa jotakin mieleenpainuvampaa?

Minusta olisi hauska ajatus antaa muistoksi jotain sellaista, jonka voisi ottaa juhlista mukaansa, viedä kotiin, valmistaa loppuun siellä joskus myöhemmin ja muistella mukavaa päivää. Nämä ideat ovat tuttuja jo muistakin hääblogeista, mutta kaivelin asian uudelleen esiin.


Talvinen hääpari voisi antaa lahjaksi ainekset kuumaan kaakaohon tai muuhun lämmittävään juomaan.

DIY Hot Chocolate                                                                                                                                                                                 More
Kuva

Purnukoista on moneksi. Syyshäiden lahjana ne voisivat sisältää kynttilän, jonka vieras voisi pimenevään iltaan joskus sytyttää.

Give your guests wedding favors they'll love, like these sweet homemade candles! | LuLu Sugar/Etsy
Kuva

Alkukevään häissä lahjaksi annetut siemenet ehtisi vielä istuttaa kesäksi ja ohjeen mukaan nähdä rakkauden kasvavan.

Ta, that could be cool to have? maybe some sunflower seeds? just an idea and wont cost much! #weddingfavors #weddinggiveaways
Kuva

Ruokaa rakastavan ja ruoanlaitosta pitävän parin lahja voisi olla itse maustettua yrttiöljyä, kotitekoista hilloa tai vaikkapa teesekoitus, kauniisti pakattuna tottakai.

Give your spring wedding guests favors they will love with these DIY Tuscan Inspired Infused Oils!
Kuva
Personalised Tea Leaves Test Tube Wedding Guest Favour | My Wedding Decor for unique event decorations
Kuva
Minä pitäisin kaikista näistä lahjoista, ja minulla olisi niille käyttöä. Mielestäni hyvä pikkulahja on sellainen, joka kuluu pois eikä jää nurkkiin pyörimään, eli jotain syötävää tai vaikkapa juuri kynttilä. Purkithan eivät toki katoa mihinkään, mutta itse keräilen kaikenlaisia kauniita pakkauksia ja käytän niitä edelleen.

Ongelmana näissä lahjoissa on se, että osa niistä on ehkä sopivampia naisille kuin miehille. En ainakaan näe omaa miestäni istuttelemassa juhlista saamiaan siemeniä multaan, vaikka ajatus kuinka kaunis olisikin. Toinen probleema on tuotteiden hinta ja kolmas vielä niiden pakkaaminen. Pitänee vielä vähän mietiskellä tätä asiaa, vieraslahjojen hankkiminen kun ei ole tehtävälistallamme vielä piiitkään aikaan. :D Hyviä ideoita kuitenkin otetaan vastaan, jos sellaisia teiltä löytyy!


torstai 20. huhtikuuta 2017

Kierrätetyt paikkakortit

Olen jo aika pitkälle päässäni suunnitellut juhlatilan mahdollista ulkoasua ja sinne tulevia koristeita. Olen aika tarkka tiettyjen asioiden (melkein kaiken) suhteen, ja koristeet kuuluvat niihin. Suunnitelmissa olisi sisällyttää esimerkiksi pöytäkoristeisiin teemavärejä vaaleanpunaista, hopeista ja valkoista ja yhdistää niihin jollakin tapaa puuta tai vastaavaa materiaalia. Ihan liian maalaiseksi en haluaisi ilmeen muuttuvan, joten jotakin modernia pitää myös olla seassa. Muutamia koristeluajatuksia esittelin jo tässä postauksessa.

Paikkakortit ovat yksi niistä pienistä yksityiskohdista, joiden kanssa olen tähän asti ollut hieman hukassa. Millaiset olisivat hyvät? Vaihtoehtojahan kyllä löytyy jos vaikka minkälaisia. Ei tarvitse kuin avata joku netin kiinakauppojen tavaraihmemaista, niin jopas alkaa pää pursuta ideoista.

Wedding Place Card Holders Gold Love Name Card Table Card Holders Gold Classy Elegant Shower Place Card Holder Silver Gold Glitter
Kuva
Custom hand written calligraphy wedding place cards // Rustic kraft style name cards // Custom wedding place names
Kuva
Calligraphy Escort Cards - Calligraphy Place Cards - Custom Calligraphy
Kuva
Alimmaisen kuvan toteutus on mielestäni itse asiassa tosi kiva, ja kauniitahan nämä tietysti ovat kaikki. Toivomuksenani oli, että paikkakortit olisivat jollakin tapaa omaperäiset tai persoonalliset, ne saisi tehtyä tai hankittua melko edullisesti eikä niissä olisi käytetty liikaa "ylimääräistä krääsää". Joistakin hääblogeista olen esimerkiksi lukenut paikkakortteina toimivista pikkueläimistä, jotka on spreijattu kultaisiksi tai muun värisiksi. Hauska idea ja näyttävät tosi kivoilta! Pikkueläimet eivät kuitenkaan ole ihan meidän juttumme, enkä muutenkaan halua itsellemme kasaa (muovi)esineitä, joilla emme tee jälkeenpäin mitään. (Älkää loukkaantuko pikkueläinpaikkakorttimorsiamet. Ne ovat ihania ja saatte varmasti myytyä ne häiden jälkeen, etteivät ne päädy roskiin). Bonusta korteissa, tai oikeastaan niiden pidikkeissä, olisi jokin juttu, jonka voisi itse poimia luonnosta tai kerätä muuten. Tällaisia olisivat esimerkiksi talvi- tai syyshäihin kävyt tai vuodenajasta riippumatta aina käyttökelpoiset ja tyylikkäät viinipullonkorkit, jotka ovat omia suosikkejani. Olen nähnyt myös tosi kauniita värjättyjä tammenlehtiä, joihin on hienolla käsialalla kirjoitettu vieraan nimi. Ei muuta kuin lehti lautaselle ja that's it. Kaunista ja yksinkertaista.

Magnolia Leaf Place Cards / REAL Leaf Escort Cards / Magnolia Leaves / Leaves for Outdoor Wedding / Natural Wedding Escort Card /
Kuva
Selasin joku ilta puolivillaisesti häätori.fi-sivustoa inspiraatiota metsästäen ja törmäsin sattumalta aivan ihaniin paikkakortteihin. Niissä oli käytetty lemppareitani viinipullonkorkkeja ja pikanttina lisänä vaaleanpuna-valkoisia pikkuisia paperikukkasia. Ooh, aivan ihanat. Ja vieläpä just meidän teemaan ja väreihin sopivat. Mutta ei kai nyt tässä vaiheessa voi vielä paikkakorttipidikkeitä hankkia? No eipä tietenkään. Laitoin puhelimen laturiin ja kävin unille.

Mokomat paikkakortit vaivasivat minua viikon verran ennen kuin päätin, että aivan sama vaikka häihin on vielä vuosi ja neljä kuukautta. Minä haluan ne! Ne ovat parhaat tähän asti näkemäni! Ja niinpä minä ostin ne, ja niistä tuli ensimmäinen varsinainen materiaalinen häitä varten tehty hankintamme. Mietin vähän, miten hyvin paperikukkaset mahtaisivat kestää höykytystä ärräpaketissa, mutta onneksi turhaan. Ne oli pakattu niin nätisti ja tukevasti, että oululainen myyjä saa tavaran toimittamisesta täydet pisteet. Olipa hän lisännyt yllärinä mukaan yhden häälehdenkin, mistä ilahduin kovasti.



Kaupan päälle sain häidän häissään ylimääräisiksi jääneet parisenkymmentä korkkia ja kukkaa, jotka myöhemmin itse liimailen kasaan. Sain myös paikakorttipohjat, joihin voimme vaihtaa omien vieraidemme nimet. Voi kuitenkin olla, että käytän ne johonkin muuhun askarteluun, sillä minulla on korvan takana pari ideaa paikkakortin paperiosuutta varten. Piti heti vähän testailla, miltä nämä näyttävät oikeassa kattauksessa.



Olen tyytyväinen. :) Mielestäni yhteensopivat yksityiskohdat tekevät kokonaisuuden. Jos en raaski myydä näitä häiden jälkeen, voin askaroida niistä jonkin sisustusjutun. 



Mitä pidätte? Joko teillä on paikkakortit hankittuina?

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Lankalauantain hääpukuhuuma

R, sinä et sitten lue tätä tekstiä!! Poistu sivulta heti!!!



Nyt kun uteliaat sulhaset on toivon mukaan karkoitettu, toivotan kaikille hyvää pääsiäistä! :) Vuorotellen paistaa aurinko ja sataa lunta, melko mielenkiintoiset säät. Mutta kesää kohti selkeästi mennään, sillä eilen bongasimme pajunkissojen poiminnaksi muuttuneella perinteisellä pääsiäsikävelyllä maasta ensimmäisen leskenlehden. Emme tosin täällä Jyväskylässä, vaan etelämpänä Riihimäellä. Olimme siellä sukuloimassa, ja oli ihanaa viettää aikaa yhdessä ja rentoilla.

Odotin pääsiäisvierailuamme myös eräästä ihan erityisestä syystä. Olin nimittäin pyytänyt R:n äitiä ja tätiä mukaan hääpukusovituksille Hyvinkäälle, jonne Riihimäeltä hurauttaa autolla varttitunnissa. Kuten aikaisemmissa hääpukuhaaveilupostauksissani olen kertonut, olen aika heikkona Maggie Sotteron upeisiin pukuihin. Noita mekkoja myy tietojeni mukan Suomessa vain pari liikettä, joista yksi on Hyvinkään Happy Road (aiemmin liike on ilmeisesti ollut nimellä Leimuline). Lauantaiaamuna meitä kaikkia jo vähän jännitti, kun hyppäsimme pirssiin ja karautimme naapurikuntaan.

Olin jo kauan sitten kuullut useammasta suusta pahaa sanottavaa liikkeestä, ja etenkin sen pitäjästä. En kuitenkaan piitannut siitä, vaan päätin antaa sekä kaupalle että sen omistajalle yhtälaiset mahdollisuudet hurmata minut. Tien varteen pysähdyttyämme huomasin heti kaksi asiaa. 1. Liike oli aika iso, suurempi kuin tähän asti näkemäni. 2. Sisältö olisi varmasti täyttä kultaa.

Kuvahaun tulos haulle maggie sottero leimuline
Kuva

Paikka oli todella kauniisti sistustettu ja laitettu. Nettisivujen kuvauksen mukaan Happy Road on ylellisten hääpukujen koti, ja sitä se todellakin oli! Sisälle päästyämme tuijottelimme hetken ympärillemme aivan ihmeissämme. Upeat karvamatot, kauniit koristeelliset huonekalut, valtavan kokoiset peilit, hopeanväriset verhot isojen ja korkeiden sovituskoppien sivuilla, upeat kimaltein koristellut sovituskengät. Ja rekeittäin ihania, valkoisia, ylellisiä morsiuspukuja. Oih ja voih, mikä hääpukutaivas. Täällä jos missä olivat puitteet kohdallaan, ja puvut pääsivät oikeuksiinsa. Tunsin itseni suunnilleen kuninkaalliseksi.

Jep, pitäjä Pirjo Leimu oli todellakin persoonallisuus. Mutta hyvin ammattitaitoinen sellainen. Hän arvioi kokoni oikein heti, kun riisuin takin päältäni. Hän kyseli tarkasti tietoja esimerkiksi hääpaikasta, juhlan luonteesta ja omista toiveistani. Tutustuimme hetken valikoimaan ennen kuin Pirjo pyysi meidät sovituspuolelle, makutuomarit istuutuivat mukavasti paikoilleen sohvalle ja minä sain ylleni ihka ensimmäisen Sotteron.

Olin kertonut, että toiveenani olisi puolimerenneitomallinen tai prinsessahelmainen mekko. Kerroin haaveestani merenneidon suhteen ja pienestä pelostani, ettei malli passaisi vartalolleni. Tähän asti sovittamani merenneidot kun ovat näyttäneet aika... karseilta. Lantionseutuni on näyttänyt samanlaiselta, miltä kuvittelen arjalaisen synnyttäjänaisen lantion näyttäneen. Nytpäs sainkin sitten pukeutua moneen erilaiseen puolimerenneitoon, ja ne kaikki näyttivät itse asiassa aika hyviltä. Toivo alkoi palata.

Kommenttien perusteella eteeni tuotiin kerta kerralta paremmin sopivia pukuja. Ja kun tajusin mainita, että tykkään röyhelöhelmasta, ilmestyi rekistä mekko, joka sai minut pomppimaan tasajalkaa ilmaan. Serencia, jonka kuvan olen täällä blogissakin esitellyt, pisti minut hymyilemään aivan uudella tavalla. Tämä mekko on ollut päiväunieni kohde jo monta kuukautta, ja nyt pääsin vihdoin sovittamaan sitä!


Sovituskappale oli useamman koon liian iso ja kaiken lisäksi aivan väärän sävyinen. Happy Roadissa opin, että kylmä valkoinen ei todellakaan sovi minulle, sillä se näyttää päälläni ihan harmaalta ja ihoni alkaa näyttää kelmeältä. Sävyn täytyy olla lämpimämpi, kuten luonnonvalkoinen tai shampanja. Enpäs ole sitäkään tiennyt aikaisemmin. Väristä viis, rakastuin korviani myöten. Pirjo myös huomautti, että kapeampi merenneitohelma ei kovin hyvin käy sellaisiin juhliin, joissa vietetään aikaa ulkona, kuten meidän häissämme. Kapeassa hameessa on vaikea pitää tasapainoa, kun korot uppoilevat ruohikkoon tai luistelevat soralla. Siksi runsaampi, reilusti polven yläpuolelta alkava helma sopii tarkoituksiimme paremmin.

Pidän erityisesti ryöhelöisestä helmasta ja etumuksen kauniista kimaltavista koristeluista. Selkäosa on aika erikoinen, mutta se ei kuvassa näy kunnolla. Valmistajan kuvasta selkä tulee esille paremmin:

Kuvahaun tulos haulle maggie sottero serencia
Kuva
Puku oli aivan mieletön, ja ainoa este sen tilaamiselle onkin melkoisen suolainen hinta. Tiesin jo etukäteen, ettei tätä merkkia todellakaan saa ihan ilmaiseksi, mutta silti. Positiivista on se, että hintaan kuuluvat kaikki muokkaustyöt sekä hunnun lainaus. Kokeilimme ihanaa pitkää huntua, jollaista olen ujosti miettinyt, ja se sopi hienosti. Negatiivista hinnan lisäksi puolestaan on se, että koska tämä puku on aikaisempaa mallistoa, sen valmistaminen saatetaan ykskaks lopettaa. Minun pitäisi siis tehdä melko pian päätöksiä, mitä haluan puvun kanssa tehdä. Pitänee myös tehdä pienoisia budjettilaskelmia...

Haluaisin myös kysyä tiedän mielipidettänne, hyvät lukijani. Sopiiko mekko minulle? Olen siihen itse aivan kertakaikkisen rakastunut, ja saatan siksi olla myös sokea. Kuinka paljon unelmapukuun kannattaa panostaa? Kerro kantasi kommenttikentässä ja auta morsianta mäessä. :)


perjantai 14. huhtikuuta 2017

Matkaoppaan vinkit honeymoonille: Rooma

Ensimmäinen häämatkavinkkipostaus oli todellinen jymymenestys, ja sitä on luettu jo ihan hurjan monta kertaa. Kiitos kaikille lukijoille! :) Jos missasit sen, käy lukaisemassa Phuketista kertova teksti täällä. Yleisön pyynnöstä hyppäämme seuraavaksi Eurooppaan, Italiaan ja rakkauden tyyssijaan Roomaan.

Rooman matka oli minun ja R:n ensimmäinen yhteinen ulkomaanmatka, joten koko reissuun sisältyi rutkasti jännitystä ja ihanaa vatsanpohjassa kihelmoivää kutkutusta. Kävimme kaupungissa elokuussa 2011, ja tuohon aikaan en vielä omistanut järjestelmäkameraa. Pokkarilla otetut kuvat eivät siis ole valtaisan laadukkaita, mutta sitäkin tunnelmallisempia. Meikäläiset myös näyttävät ehkä hitusen nuoremmilta kuin tätä nykyä... :'D


Romanttinen Rooma



Jos suljet silmäsi hetkoseksi ja ajattelet Roomaa häämatkakohteena, mitä sinulle tulee mieleen? Kiivaasti käsillään elehtiviä italialaisia pizzanpaistajia? Colosseum ja muut nähtävyydet. joista olet nähnyt kuvia koko ikäsi, mutta joita et ole koskaan itse nähnyt livenä? Te kaksi käppäilemässä käsi kädessä leppeässä kesäillassa? Kaikki nämä ja vaikka mitä muuta voivat taatusti toteutua Roomassa, jos niin haluat. 

Roomassa voisi viettää hyvän tovin vain kuljeskellen ympäriinsä, ihmettellen ihmisen rakennustaitoa ja syöden vähän väliä vatsansa täytteen italialaista ruokaa. Koska matkoilla yleensä on jollakin tavalla rajallisesti aikaa, on ehkä fiksua miettiä hiukan etukäteen, mitä oikeastaan haluaakaan matkan aikana nähdä. Suunnitelman pohtiminen on antoisaa ja virittelee mieltänne lomaan jo etukäteen, ja sen avulla pystytte paremmin priorisoimaan asioita. Kun kaupungissa on niin paljon näkemistä ja tekemistä, voitte valita mieleisimmät palat päältä ja käyttää lopun ajan haluamallanne tavalla, oli se sitten shoppailu, iltaelämä tai mikä tahansa. Mielenkiintoista olisi esimerkiksi tutkia suunnilleen samoja reittejä, joita Robert Langdon Dan Brownin kirjassa Enkelit ja demonit kulkee.


Dinner is served.
Rooma on todellakin uskomaton kaupunki. Vanha upea arkkitehtuuri ulottuu silmänkantamattomiin, ja sitä on yksinkertaisesti kaikkialla. Voisit käyttää vaikka koko lomasi nähtävyydeltä toiselle juoksemiseen pää kolmantena jalkana, etkä luultavasti siltikään ehtisi nähdä kaikkea. Pelkästään kirkkoja on kerta kaikkiaan joka kulmalla. Kun käännät pääsi oikealle, näet kirkon. Kun käännät sen vasemmalle, näet toisen. Edessäpäin töröttää vielä ainakin yksi, jos ei toinenkin. Kaupungin kartta on aivan täplittynyt ristin merkeillä. Suosittelenkin, ettette edes yritä nähdä niitä kaikkia. Tai edes puolia, sillä muutaman massiivisen, katoliseen tyyliin mahdottoman kruusatun ja kullatun kirkkosalin nähtyäsi alkavat kaikki näyttää samalta. Vähempi kirkkoja on tässä tapauksessa ehkä parempi. Myös suihkulähteitä on ihan tolkuton määrä, mutta niihin en minä ainakaan kyllästy koskaan.

Ensimmäisinä Ikuisen kaupungin nähtävyyksistä tulevat tietenkin mieleen Vatikaani, Forum Romanum ja Colosseum. Vatikaanin avulla maiden laskijat saavat kotona iskeä karttapalloonsa yhden nuppineulan sijasta kaksi. ;) Kaikkien näiden koluamiseen kannattaa varata reilusti aikaa, sillä sitä todellakin kuluu. Kaikki ovat kuitenkin ehdottomasti tutkimisen arvoisia, ja niistä kertomiseen voisi käyttää aikaa vaikka kuinka. Tässä kuitenkin vain pikakelaus.




Maailman pienin valtio Vatikaani sisältää kokoonsa nähden käsittämättömän määrän mittaamattoman arvokasta taidetta. Museot ovat valtavia, samoin maailman suurin kirkko, Pietarinkirkko. Uskalikot voivat halutessaan kiivetä Pietarinkirkon kupoliin ihailemaan maisemia. Portaat tosin ovat pitkät, liukkaat ja kapeaakin kapeammat. Kupolissa ne alkavat lisäksi kallistua kupolin seinämän suuntaisesti. Kipuaminen ylös ja alas on aikamoinen elämys, joten kokeile ihmeessä, mikäli et pode ahtaan paikan kammoa, korkean paikan kammoa tai inhoa suurta väkijoukkoa.

Kapoiset rappuset matkalla kupolin huipulle. Kapeimmilla kohdilla keskellä kierrettä kulki tukena vain ylhäältä roikkuva köysi.

Näkymä korkeuksista on kiipeämisen väärti.

Forum romanumille kannattaa varata matkaan runsaasti aurinkorasvaa, sillä avoimella paikalla paiste polttaa todella herkästi. Ota mukaan myös vesipullo ja pientä naposteltavaa, sillä täälläkin aikaa voi mennä hurahtaa runsaanpuoleisesti. Paikka on tosi hieno! On uskomaton fiilis katsella ikivanhoja raunioita ja 2000 vuotta vanhoja tienviittoja, jotka edelleen ovat kiinni rakennusten seinissä.

Forum Romanum, Rooman antiikinaikainen keskusta. Tuon riemukaaren läpi ovat Rooman keisarit ratsastaneet viettämään triumfeja. Triumfi oli kulkue, jolla palkittiin sotilasmenestystä saaneita komentajia.

Ikivanha kukkanen .

Colosseum on varsin näyttävä ilmestys jo päivällä, ja kaunis myös yöllä. Forum Romanumin sisäänpääsylipulla olisi päässyt myös Colousseumin sisälle, mutta me emme ennätäneet käydä siellä.

Colosseo.

Muita näkemisen arvoisia pytinkejä ovat esimerkiksi kaikkien jumalten temppeli Pantheon, kuuluisa suihkulähde Fontana di TreviAugustuksen mausoleumi (se sama Augustus kuin jouluevankeliumissa), linna Castel Sant' Angelo sekä Vittorio Emanuele toisen muistomerkki (eli järkyttävän kokoinen kartano). Yksi ystäväni antoi ennen reissua minulle kolikon ja käski minun heittää se Trevin lähteeseen ja toivoa hänelle rakkautta. Näin tein, ja kas kummaa - hän löysi rakkauden suunnilleen saman tien. Toimii! ;)

Pantheonin juuressa. Sisällä temppelissä keskellä kattoa on suuri pyöreä reikä, okulus, josta aurinko pääsee paistamaan sisään. Kesäpäivän seisauksen aikaan aurinko paistaa aukosta suoraan etuovelle.

Linnalle pääsee siltaa pitkin Tiber-joen yli.
Tärkeitä paikkoja ovat lisäksi erilaiset kuuluisat aukiot eli piazzat, jotka tavallisesti sijaitsevat jonkin nähtävyyden kupeessa, mutta ovat muodostuneet nähtävyyksiksi itsekin. Ne ovat myös hyviä maamerkkejä Roomassa suunnistaessa.

Piazza di Spagna.
Piazza di Spagna on aivan täpötäynnä porukkaa, niin turisteja kuin paikallisia ruusukauppiaitakin. Kesäaikaan ruuhkaa on kyllä käytännössä aivan kaikkialla kaupungissa, joten se on vain hyväksyttävä. Ystäväni kävi Roomassa sesongin ulkopuolella joulukuussa, ja oli nauttinut kokemuksesta myös tuolloin. Minä olen kuitenkin sen sortin kaupunkilomailija, että paikat ovat mielestäni kauneimmillaan kukkaloistossa ja auringon paisteessa. Päätä itse, milloin haluat lähteä.

Piazza di Spagnan juurella on veneen mallinen suihkulähde, jonka takana avautuu korkea portaikko. Sen huipulla komeilee Trinita dei Montin kirkko. Tämä maisema on (monien muiden tapaan) takuulla tuttu useista postikorteista ja kuvista. Kevät- ja kesäaikaan portaikko on koristettu kukkasin, mutta elokuussa se oli aivan tyhjä. Sää oli niin kuiva ja kuuma, etteivät kukat olisi varmaan kauaa hengissä selvineetkään.

San't Agnese in Agonen kirkko.

Fontana dei Quattro Fiumi eli Neljän joen lähde.
Piazza Navona on pitkän mallinen aukio, jolla on kolme näyttävää suihkulähdettä. Kuuluisin niistä on Neljän joen lähde, joka kuvaa Niiliä, Gangesia, Tonavaa ja Rio de la Plataa. Käy hakemassa italialainen jäätelö eli gelato aukion gelateriasta, istahda lähteen reunalle ja kuuntele veden pulputusta. Italialainen jäätelö on muuten maailman herkullisinta! Se tehdään niin tuoreista raaka-aineista, että voit löytää annoksestasi esimerkiksi appelsiinin siemenen. Syö paljon gelatoa, monta kertaa päivässä.


Kaksoiskirkot aukiollaan.

Piazza del Popolo on suuri aukio, jota vartioivat kaksi samanlaiselta näyttävää kirkkoa. Ne eivät kuitenkaan ole aivan täysin identtiset, sillä niiden tontit ovat erikokoiset. Siksi kirkotkin on jouduttu rakentamaan hieman erilaisiksi. Aukiolta pääset kipuamaan ylöspäin kohti sydämen muotoista Villa Borghesen puistoa. Käy nappaamassa eväät kahvilasta tai kaupasta ja lähde puistoon piknikille.

Piazza del Popolo kukkulan puolivälistä kuvattuna.

Roomassa käydessä täytyy tietysti syödä hyvin. Ainakin yksi Pizza Margarita on loman aikana ehdottomasti mussutettava! Ruokapaikan voi valita vapaasti milloin minkäkin kauniin rakennuksen lähettyviltä. Kannattaa välttää niin sanuttuja turistimenuja, Menu turistico, vaikka ne monesti varsin edullisia olisivatkin. Erittäin hyviä, myös paikallisten suosiossa olevia ja kohtuuhintaisia ruokapaikkoja on esimerkiksi Trasteveren kaupunginosassa Tiberin toisella puolella. Tiberin vierustalla joen "penkalla" pidetään iltaisin hauskoja markkinoita, tai miksi niitä oikein kutsutaankaan. Joen varteen siltojen alle on pykätty pystyyn erilaisia pikku ruokapaikkoja, myyntikojuja ja juomapisteitä, joilta voi ostaa esimerkiksi erilaisia eksoottisiä mehucocktaileja.

Pizzaa Colosseumilla höystettynä.


Rugantino on kuulemma Trasterveren vanhin ravintola. Meidän mielestämme ruoka oli kuitenkin parempaa viereisessä ravintolassa, jossa maistelimme perinteisiä italialaisia ruokia, kuten bruschettaa, häränhäntää ja lasagnea.

Rooman keskustassa liikkuu parhaiten jalkaisin, sillä kadut ovat kapeita ja hieman sokkeloisia, eikä läheskään niille kaikille päästetä autoja. Näimme koko reissun aikana vain muutaman kappaleen polkupyöriä, enkä itse olisi valinnut kyseistä kulkupeliä. Jalkoja säästääkseen voi hypätä metroon, bussiin tai ratikkaan, mutta niistä ei meille ollut paljoakaan hyötyä. Metro sulkeutui jo aikaisin illalla, ja kaksi majapaikkaamme lähinnä olevaa asemaa olivat koko loman ajan suljettuina remontin takia. Varaudu siis kävelemään lukemattomia kilometrejä, varaa mukaan hyvät kengät (mielellään useampi pari, niin voit vaihtaa välillä), rakkolaastaria ja tyhjä pullo. Roomassa nimittäin solisee kaduilla ikivanhoja vesilähteitä, joista pullonsa voi tankata ilmaiseksi. Vesi on raikasta, kylmää ja juomakelpoista! Ainoastaan, jos lähteessä on varoitus non potabile, ei sitä voi juoda.


Janoinen lähteellä: täytä pullosi ja juo.

Roomassa voi tehdä vaikka mitä, ja kehotankin tutustumaan tarjontaan kirjojen tai netin avulla etukäteen. Kaupunki ympäristöineen on sen verran monipuolinen, että jokaiselle löytyy varmasti paljonkin mielenkiinnon kohteita. Voitte siis itse käyttää valinnanvapauttanne ja päättää, mitä haluatte lomanne aikana tehdä ja kokea. Meiltä jäi vielä paljon näkemättä, joten täytynee palata paikalle uudestaan verestämään muistoja. Se on sellainen paikka, jossamielestäni jokaisen kannattaa ainakin kerran elämässään käydä.

Loppuun vielä muutamia fiilistelykuvia. 


Kulmakuppila.





             
                   Roomassa on myös yksi pyramidi, joka on rakennettu egyptiläiseen tyyliin roomalaisen virkamiehen ja kansan                                                  tribuunin Cestiuksen hautamuistomerkiksi.                            















Suihkulähteitä riittää.

Vatikaanin museot ja kirkot kätkevät sisään mestariteoksia muiden muassa sellaisilta nimiltä kuin Michelangelo, Da Vinci, Rafael ja Bernini.
Jälleen yksi hieno pytinki.



Kun olimme aikamme lähdössä matkalle, hyvä ystäväni (toinen kaasoistani) antoi meille ohjenuoraksi seuraavanlaisen neuvon: "Nauttikaa lomasta ja rakastelkaa paljon Rooman yössä." Minusta se oli aika naseva. :D

Onkos teissä lukijoissa Roomaan häämatkalle lähtijöitä?


Ciao, arriverderci!